Parviaisten Sukuseura ry


ETUSIVU	SUKUSEURA	YHTEYSTIEDOT	UUTISET	HISTORIA	JÄSENASIAT	TUOTTEET	PALAUTE
	35. Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät Sukuseura osallistuu Kuopiossa 35. Valtakunnalliset Sukututkimuspäiville 16.-18.3.2012. Esillä on mm. uusi Savon Parviaisten sukukirja ”Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia”. Lisätietoja: http://www.genealogia.fi/kuopio2012.html Savon Parviaiset -kirja ilmestyi Parviaisten sukukirjasarjan kolmas osa Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia julkaistiin kesällä 2011 sukukokouksen yhteydessä Nilsiässä. Kirjan tekeminen aloitettiin heti Karjalan Parviaisia käsittelevän kirjan valmistuttua ja pari viimeistä vuotta sitä on tehty urakalla. Savon Parviaiset on tyypillinen itäsuomalainen suku, josta löytyy maaseutuväestön koko kirjo. Esivanhemmissamme on talollisia, torppareita, loisia ja piikoja sekä renkejä. Parviaiset ovat olleet omalla tavallaan ja panoksellaan mukana Savon historiassa. Sodat ja nälkävuodet ovat aiheuttaneet meillekin surua ja kärsimystä. Teollistumisen myötä, 1800-luvun loppupuolelta lähtien työn perässä on muutettu kaupunkeihin tai jopa ison meren taakse Amerikkaan. Monenlaisista rötöksistä on jouduttu kirkkoherran ripitettäviksi, milloin on rikottu sapattirauhaa, milloin juopoteltu tai tehty aviottomia lapsia. Löytyypä Parviaisista murhapolttaja ja metsärosvokin. Surullisin tutkimuksissa esiin tullut tarina on varmaan nilsiäläisen Britan kohtalo. Irtolaisen elämää vietettyään hänet karkotettiin Siperiaan, jossa Brita sitten murhattiin. Kirja on jatkoa Kari Matti Piilahden Parviaisten suku 1 -teokselle, jossa sukumme vaiheita on selvitetty 1500-luvulta 1700-luvun alkuun. Nyt ilmestyvässä kirjassa vaelletaan Savon Parviaisten parissa noin 200 vuotta. Tutkimuksen takarajana on pidetty toista maailmansotaa ja perhetauluihin on pyritty ottamaan mukaan 1930-luvulla muodostuneet perheet. Sukutaulusto-osiossa on kaikkiaan 23 sukuhaaraa. Jotkut niistä ovat suuria ja sisältävät tiedot yli tuhannesta henkilöstä, jotkut haarat taas sammuvat miespuolisten jälkeläisten osalta muutamassa sukupolvessa. Useimmat sukuhaarat on pystytty yhdistämään kirjasarjan ykkösosaan. Suurin osa Savon Parviaisista on koillissavolaisia, Riistavedeltä, Kaavilta tai Nilsiästä lähtöisin. Vanhoilta Parviaisalueilta Rantasalmelta ja Leppävirralta alkaa molemmista joitakin sukuhaaroja. Suvun lähtöhenkilöitä on myös Pieksämäeltä, Suonenjoelta, Karttulasta, Kiuruvedeltä ja Sonkajärveltä. Kirjan teossa on ollut mukana useita henkilöitä. Kari Matti Piilahti kirjoitti jakson, jolla teos saadaan yhdistettyä ykkösosaan. Muutoin kirja on pitkälti kirjatoimikunnan talkootyön tulosta. Lisäksi monet sukumme jäsenet ovat auttaneet luovuttamalla aineistoa kirjaa varten. Kaikkea materiaalia ei kirjassa ole kuitenkaan pystytty käyttämään siihen tehtyjen rajausten vuoksi. Ylijäänyt aineisto pyritään hyödyntämään myöhemmin tehtävissä kirjoissa tai Parviaisten parissa -lehdessä. Suuret kiitokset kaikille mukana olleille ja apua antaneille. Parviaisten suku 2: Parvviisii Vuoden sukukirja 2005 Vuoden sukukirja valittiin 15. kerran valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä Vaasassa 25.3.2006. Kilpailuun osallistuivat kaikki vuonna 2005 julkaistut Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon lähetetyt sukukirjat. Kilpailun pyrkimyksenä on nostaa sukukirjojen laatua ja tehdä tämä kirjatyyppi tutuksi suurelle yleisölle. Vuoden sukukirja 2005 on Maija Parviaisen toimittama teos Parviaisten suku 2. Parvviisii Pohjois- ja Raja-Karjalassa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Sukuhakemisto. (Parviaisten Sukuseura ry. Helsinki 2005. 662 sivua) Raadin perustelut: Kirja kelpaa esimerkiksi kaikille sukututkimusta tekeville. Se on huolellisesti toimitettu, lähteiden käyttö on monipuolista, lähdeviittaukset on merkitty tarkasti. Sukutaulut ja henkilöhakemisto ovat hyvin tehtyjä. Kirjan ulkoasu, taitto ja kuvitus ovat moitteettomia. Parviaisten sukukirja on tasapainoinen kokonaisuus, jossa suvun vaiheet liitetään oivallisesti ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin. Teoksen kantava teema on Pohjois-Karjalassa asuneiden Parviaisten sukulaisuussuhteet. Kirjassa on yli 7500 Parviaisen sukuun kuuluvan henkilön tiedot. Kaksi laajaa artikkelia selvittävät Parviaisten lähtöalueet 1700-luvun alkuun saakka ja Karjalan Parviaisten vaiheet isostavihasta 1900-luvun alkuun. Lisäksi kirjassa on eri kirjoittajien tekemiä lyhyitä artikkeleita Parviaisten suvun tunnetuimmista henkilöistä. Vuoden sukukirja 2005 -kilpailussa oli mukana yhteensä 75 sukukirjaa. Raatiin kuuluivat professori Tapio Hämynen Joensuusta (puheenjohtaja), professori Hans Andersin Helsingistä ja kirjastonjohtaja Thorolf Aspholm Vaasasta (Vasa Släkt- och Bygdeforskare rf). Kaikki kilpailuun osallistuneet sukukirjat olivat esillä sukututkimuspäivien näyttelyssä.

35. Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät

Sukuseura osallistuu Kuopiossa 35. Valtakunnalliset Sukututkimuspäiville 16.-18.3.2012. Esillä on mm. uusi Savon Parviaisten sukukirja ”Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia”. Lisätietoja: http://www.genealogia.fi/kuopio2012.html

Savon Parviaiset -kirja ilmestyi

Parviaisten sukukirjasarjan kolmas osa Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia julkaistiin kesällä 2011 sukukokouksen yhteydessä Nilsiässä. Kirjan tekeminen aloitettiin heti Karjalan Parviaisia käsittelevän kirjan valmistuttua ja pari viimeistä vuotta sitä on tehty urakalla.

Savon Parviaiset on tyypillinen itäsuomalainen suku, josta löytyy maaseutuväestön koko kirjo. Esivanhemmissamme on talollisia, torppareita, loisia ja piikoja sekä renkejä. Parviaiset ovat olleet omalla tavallaan ja panoksellaan mukana Savon historiassa. Sodat ja nälkävuodet ovat aiheuttaneet meillekin surua ja kärsimystä. Teollistumisen myötä, 1800-luvun loppupuolelta lähtien työn perässä on muutettu kaupunkeihin tai jopa ison meren taakse Amerikkaan. Monenlaisista rötöksistä on jouduttu kirkkoherran ripitettäviksi, milloin on rikottu sapattirauhaa, milloin juopoteltu tai tehty aviottomia lapsia. Löytyypä Parviaisista murhapolttaja ja metsärosvokin. Surullisin tutkimuksissa esiin tullut tarina on varmaan nilsiäläisen Britan kohtalo. Irtolaisen elämää vietettyään hänet karkotettiin Siperiaan, jossa Brita sitten murhattiin.

Kirja on jatkoa Kari Matti Piilahden Parviaisten suku 1 -teokselle, jossa sukumme vaiheita on selvitetty 1500-luvulta 1700-luvun alkuun. Nyt ilmestyvässä kirjassa vaelletaan Savon Parviaisten parissa noin 200 vuotta. Tutkimuksen takarajana on pidetty toista maailmansotaa ja perhetauluihin on pyritty ottamaan mukaan 1930-luvulla muodostuneet perheet. Sukutaulusto-osiossa on kaikkiaan 23 sukuhaaraa. Jotkut niistä ovat suuria ja sisältävät tiedot yli tuhannesta henkilöstä, jotkut haarat taas sammuvat miespuolisten jälkeläisten osalta muutamassa sukupolvessa. Useimmat sukuhaarat on pystytty yhdistämään kirjasarjan ykkösosaan. Suurin osa Savon Parviaisista on koillissavolaisia, Riistavedeltä, Kaavilta tai Nilsiästä lähtöisin. Vanhoilta Parviaisalueilta Rantasalmelta ja Leppävirralta alkaa molemmista joitakin sukuhaaroja. Suvun lähtöhenkilöitä on myös Pieksämäeltä, Suonenjoelta, Karttulasta, Kiuruvedeltä ja Sonkajärveltä.

Kirjan teossa on ollut mukana useita henkilöitä. Kari Matti Piilahti kirjoitti jakson, jolla teos saadaan yhdistettyä ykkösosaan. Muutoin kirja on pitkälti kirjatoimikunnan talkootyön tulosta. Lisäksi monet sukumme jäsenet ovat auttaneet luovuttamalla aineistoa kirjaa varten. Kaikkea materiaalia ei kirjassa ole kuitenkaan pystytty käyttämään siihen tehtyjen rajausten vuoksi. Ylijäänyt aineisto pyritään hyödyntämään myöhemmin tehtävissä kirjoissa tai Parviaisten parissa -lehdessä.

Suuret kiitokset kaikille mukana olleille ja apua antaneille.

Parviaisten suku 2: Parvviisii Vuoden sukukirja 2005

Vuoden sukukirja valittiin 15. kerran valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä Vaasassa 25.3.2006. Kilpailuun osallistuivat kaikki vuonna 2005 julkaistut Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon lähetetyt sukukirjat. Kilpailun pyrkimyksenä on nostaa sukukirjojen laatua ja tehdä tämä kirjatyyppi tutuksi suurelle yleisölle.

Vuoden sukukirja 2005 on Maija Parviaisen toimittama teos Parviaisten suku 2. Parvviisii Pohjois- ja Raja-Karjalassa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Sukuhakemisto. (Parviaisten Sukuseura ry. Helsinki 2005. 662 sivua)

Raadin perustelut: Kirja kelpaa esimerkiksi kaikille sukututkimusta tekeville. Se on huolellisesti toimitettu, lähteiden käyttö on monipuolista, lähdeviittaukset on merkitty tarkasti. Sukutaulut ja henkilöhakemisto ovat hyvin tehtyjä. Kirjan ulkoasu, taitto ja kuvitus ovat moitteettomia. Parviaisten sukukirja on tasapainoinen kokonaisuus, jossa suvun vaiheet liitetään oivallisesti ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin.
Teoksen kantava teema on Pohjois-Karjalassa asuneiden Parviaisten sukulaisuussuhteet. Kirjassa on yli 7500 Parviaisen sukuun kuuluvan henkilön tiedot. Kaksi laajaa artikkelia selvittävät Parviaisten lähtöalueet 1700-luvun alkuun saakka ja Karjalan Parviaisten vaiheet isostavihasta 1900-luvun alkuun. Lisäksi kirjassa on eri kirjoittajien tekemiä lyhyitä artikkeleita Parviaisten suvun tunnetuimmista henkilöistä.

Vuoden sukukirja 2005 -kilpailussa oli mukana yhteensä 75 sukukirjaa. Raatiin kuuluivat professori Tapio Hämynen Joensuusta (puheenjohtaja), professori Hans Andersin Helsingistä ja kirjastonjohtaja Thorolf Aspholm Vaasasta (Vasa Släkt- och Bygdeforskare rf). Kaikki kilpailuun osallistuneet sukukirjat olivat esillä sukututkimuspäivien näyttelyssä.